Paljon käytettyjä matalia pensaita, kauniita loppukesän kukkijoita ovat angervot (Spiraea). Vanhoja jo viime vuosisadalla puutarhojen koristekasveihin kuuluvia pensasangervoja ovat morsiusangervo (Spiraea ’Arguta’), idänvirpiangervo (Spiraea chamaedryfolia) ja sen muunnos lumiangervo (Spiraea chamaedryfolia var. ulmifolia) sekä pajuangervot; mökinangervo eli purppurapajuangervo (Spiraea x rosalba) ja rusopajuangervo (Spiraea Billiardii-hybr.).

Näitä tapaa vielä nykyäänkin vanhoilla pihoilla sekä asutuksen sijaintipaikoilla. Angervot viihtyvät aurinkoisilla ja puolivarjoisilla paikoilla, multavassa ja kuohkeassa maassa. Yleisesti käytetty kevään, touko-kesäkuun kukkija, on norjanangervo (Spiraea ’Grefsheim’), joka on saanut tieteellisen nimensä norjalaisen löytöpaikkansa mukaan.

Se muistuttaa paljon vanhoilta pihoilta löytyviä morsiusangervoa ja nietosangervoa (Spiraea x cinerea). Norjanangervo kasvavaa 1-2 metriseksi ja kukkii valkoisin kukin edellisen vuoden versoillaan, joten se ei kuki leikkausvuonna, jos se on keväällä leikattu alas. Norjanangervo menestyy vyöhykkeellä IV (V) asti. Keskikesän kukkija on virpiangervo (Spiraea chamaedryfolia). Sen tunnistaa helposti versoista, jotka tekevät jokaisen silmun kohdalla mutkan, näyttäen sik-sak-ompeleelta.

Virpiangervo leviää helposti juuriversojensa avulla. Se kukkii kesä-heinäkuussa valkoisin kukin. Myös se muodostaa kukkasilmut edellisen vuoden versoihin. Virpiangervo menestyy vyöhykkeillä I-VII. Loppukesän kukkijoista löytyy vaihtoehtoja runsaasti. Rusopajuangervo kukkii punaisin kukin saman vuoden versoilla. Se sopii hyvin aidanteiksi tai pehmentämään pihan vaihtumista metsiköksi.

Rusopajuangervo muodostaa runsaasti juuriversoja. Se menestyy hyvin koko maassa. Se kukkii saman vuoden versoilla. Valkoisin puolipyörein kukinnoin kukkii heinä-elokuussa koivuangervo (Spiraea betulifolia). Pensas kasvaa n. metrin korkuiseksi. Se menestyy VI (VII) vyöhykkeelle asti. Koivuangervo kukkii myös saman vuoden versoilla.

Matalia monikäyttöisiä pensaita ovat japaninangervo ja sen muunnokset ruusuangervo (Spiraea japonica ’Froebelii’) ja keijuangervo (Spiraea japonica ’Little Princess’), joiden käyttö on runsaasti viime vuosina lisääntynyt. Ne sopivat hyvin havukasvien kanssa samaan ryhmään, korkeammat sopivat vapaasti kasvaviksi aidanteiksi ja matalimmat kivikkoryhmiin tai kukkaryhmiinkin.

Vaaleanpunaisin kukin heinä-elokuussa kukkivaa japaninangervoa ei juurikaan enää löydä puutarhamyymälöistä, sillä sen ovat syrjäyttäneet sen näyttävämmät lajikenimellä myytävät muodot. Ruusuangervo kasvaa 0.5-1 metrin korkuiseksi ja kukkii voimakkaan punaisin kukin heinä-elokuussa. Sillä on kaunis punainen syysväri. Ruusuangervo kukkii saman vuoden versoilla, joten se voidaan leikata alas joka kevät kukinnan siitä kärsimättä.

Keijuangervo kasvaa 40-80 senttiä korkeaksi ja kukkii vaaleanpunaisin pienin pyörein kukinnoin. Sen kääpiömuoto, ’Nana’- lajike. jää 20-30 senttiseksi. Keijuangervokin kukkii saman vuoden versoilla ja sen kukinnasta tuleekin näyttävämpi jos se leikataan alas joka vuosi. Uusia mielenkiintoisia pensasangervoja on lähivuosina tulossa myyntiin.

Tällä hetkellä näitä japaninangervon muunnoksia on rajoitetusti saatavilla. Parhaiten puutarhamyymälöistä ja taimistoilta löytyy kirjoangervoa (Spiraea japonica ’Shirobana’). Sen kukat ovat samassa pensaassa ja jopa samassa kukinnossa sekä punaisia että valkoisia. Punaisin kukin kukkii loistoangervo (Spiraea japonica ’Odensala’).

Aivan uutuutena on tullut punaisin kukin kukkiva ripsureuna-angervo (Spiraea japonica ’Crispa’). Nimensä se on saanut lehtiensä kiharaisista reunoista. Kirjoangervo kasvaa n. 0.5 m korkeaksi, loistoangervo 0.8-1.0 metriseksi ja ripsureuna-angervo 1-1.5 metriseksi. Todennäköisesti menee vielä muutama vuosi ennen kuin ripsureuna-angervoa on yleisemmin saatavilla taimimyymälöistä.

Pidempiaikaiset kokemukset näiden uusien lajikkeiden talvehtimisesta puuttuvat, joten tässä vaiheessa niitä ei voi Etelä-Suomea pohjoisemmaksi suositella. Loistoangervosta ja kirjoangervosta on yksittäisiä hyviä kokemuksia IV-vyöhykkeelle asti.